tiistai 17. syyskuuta 2013

Kaukoidän ihmeitä

Takana on nyt kolme kokonaista päivää. Ne ovat olleet niin täynnä jännittäviä uusia elämyksiä, että aika tuntuu pidemmältä. Tuntuu kuin olisin ollut täällä jo viikon. Saavuimme lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Sunnuntaina kävimme ostoksilla paikallisessa supermarketissa, osallistuimme englanninkieliseen jumalanpalvelukseen ja vielä illalla saimme olla mukana erään lähettiperheen kotona pidetyssä raamiksessa. Maanantaina ja tänään, tiistaina, olemme käyneet läpi harjoittelun ohjelmaa, pitäneet suomikoulua lähettien lapsille ja olleet mukana sekä äiti ja lapsi -ryhmässä että peli-illassa. Kuulostaa ehkä aika rennolta, ja sitä se onkin, paitsi että kun ulkona on yli +30, ruoka ja tavat ovat uusia, kaiken uuden omaksuminen vie hurjasti energiaa.

Ruoka on ollut hyvää. Tähän mennessä ei ole tullut voimakkaita yök-reaktioita, paitsi sunnuntaina ruokakaupan maistiaispöydällä tarjolla olleet kananvarpaat jätin väliin. Tee on hyvää ja kahviakin saa. Puikoilla syömisessä ja ruokatavoissa on vielä opttelemista, mutta ei ole nälkä jäänyt sen vuoksi ettei saa haarukkaa. Hidasta se on. Nuudeleiden imuroiminen suuhun ja kumartuminen lähelle pöytää pitää muutaman kerran harjoitella ennen kuin se tuntuu normaalilta.

Liikenne on hullua. Varsinkin ruhka-aika alkuillasta oli uskomattoman meluista ja pakokaasuista. Skoottereita on enemmän kuin tähtiä taivaalla, ja ihmisillä ei tunnu olevan minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Onneksi alue, jolla asumme, on rauhallisempaa ja hiljaisempaa.

Tutustuminen lähetystyöhön ja sen eri puoliin on alkanut sopivan pehmeällä laskulla. Siitä mitä Taiwanissa tehdään ja minkä puolesta rukoillaan voin myöhemmin kertoa enemmän.


                                                                    Riisiä ja possua
                                                    Vihreää teetä ja omenaa (nam!)
                                                 Aamupalaravintolan kanamunarulla
                                                       Paikallisen "unicafen" jono
                                                             "Unicafen" lounastajat
                                                Seminaarin katolla voi mm. kuntoilla
                                                       Ja pestä ja kuivata pyykkiä
                                                            Tai katsella maisemia
                                                                  "Jalkakäytävä"

1 kommentti:

  1. Kukkuu! Kuulostaa erinomaiselta. Nauti olostasi ja kerää hienoja, ainutkertaisia kokemuksia. Terveisiä kotiseurakunnastasi.

    VastaaPoista