maanantai 18. marraskuuta 2013

Summa summarum tältä erää

Työharjoitteluhommat Taipeissa menivät kaikki kuin nappiin! Seurakunta, jossa vierailimme, oli vieraanvarainen ja lämmin. Niin kuin kaikki aikaisemmatkin seurakunnat. Se oikeastaan summaa hyvin taakse jääneet yhdeksän työviikkoa: Taiwan otti meidät vastaan avosylin ja rutisti hellästi. 

Vierailimme pienryhmän järjestämillä yllätyssynttäreillä, ja meidät otettiin mukaan kuin vanhat ystävät, ja sen illan jälkeen meillä oikeasti oli monta uutta ystävää. Pääsimme mukaan perjantai-illan rukouskokoukseen ja lauantaina meidät otettiin mukaan nuorten retkelle Wulaihin, joka on viehättävä kylä vuoristossa lähellä Taipeita. Ja tottakai osallistuimme sunnuntaina jumalanpalvelukseen, jonka jälkeen alkoi loma!

Lomaviikko on minun osaltani myös viimeinen viikko Taiwanissa. Matkustimme sunnuntaina itärannikolle Hualieniin,ja vierailimme tänään Taiwanin turistikohteessa numero yksi: kansallispuisto Taroko Gorgessa. Se oli niin upea paikka, että aiomme palata sinne vielä huomenna seikkailemaan, ja sen jälkeen suuntaamme loppuviikoksi etelään.























keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Taipein tunnelmia

Tultiin eilen Taipeihin. Jätin läppärin Hsinchuun säilytykseen ja kirjoitan tätä nyt puhelimen aplikaatiolla. Koska en pidä puhelimella kirjoittamisesta, kirjoitus jää vähemmäksi, ja laitan enemmän kuvia. Eilen käytiin nightmarketissa ihmettelemässä paikallisia herkkuja, tutustuttiin kiinalaisen lääketieteen apteekkeihin, joissa myytiin muun muassa linnunpesiä syötäviksi (muistan Aku Ankan joskus syöneen niitä kiinalaisessa ravintolassa!) ja nähtiin myös Finding Nemon kalat ihan elävinä. 

Loppu viikko tutustutaan paikallisen seurakunnan meininkiin. Siitä myöhemmin lisää.

Taipeissa on jo hieman viileämpää kuin etelässä, ja piti käydä ostamassa pari pitkähihaista että tarkenee. Hieman huvittaa, kun paikalliset painelee täällä toppatakeissaan, vaikka vielä on kuitenkin +20 astetta, eli Suomen kesä. Onneksi ensi viikolla päästään viettämään lomaviikkoa muun muassa Kentingin rannoille, joten saan vielä sopivan lämpöanniksen ennen kotiinpaluuta.



















torstai 7. marraskuuta 2013

Perjantain kunniaksi

Perjantai on saapunut orpokotiin. Päivä ei sinänsä eroa muista päivistä, lasten päivärytmi on aina sama. Paitsi silloin kun joku luotettava vapaaehtoinen tai sijaisperhe vie jonkun lapsista ulos, ihmettelemään maailmaa ja saamaan henkilökohtaista huomiota. Tällä viikolla orpokodissa on kaikunut joka ilta äänekästä itkua, johon ei tunnu auttavan mikään. Yksi tytöistä, lempinimeltään Cookie, viettää usein aikaa yhden työntekijän kotona, mutta nyt tämä perhe on sairastunut flunssaan, eikä ole muutamaan päivään hakenut Cookieta vierailulle. Luonnollisesti tämä ikävöi saamaansa huomiota ja rakkautta. Toki kaikkia rakastetaan täälläkin, mutta se rakkaus pitää jakaa monen muun lapsen kanssa.

Meidän viikko täällä on kulkenut aika lailla talon tahtiin. Keskiviikkona pidettiin vapaapäivä ja käytiin ihmettelemässä läheistä ostoskeskusta. Se oli valtava, ja siellä oli myös huvipuisto ja hotelli. Vähän niin Tuurin kyläkauppa, mutta hulppeampi. Eipä sieltä hirveästi mitään tullut ostettua kun kaupat olivat Guccia ja Ralph Laurenia, mutta siellä oli Subway!

Eilen käytiin ruokaostoksilla tuossa läheisessä supermarketissa. Maria hankki tänne tullessamme kansainvälisen ajokortin, ja nyt se pääsi ekan kerran käyttöön. Kieltämättä hieman jännitti, ei siksi että olisin epäillyt Marian ajotaitoa, vaan täkäläisen hullun liikenteen puolesta. Onneksi kaikki meni loistavasti, hullut skootterikuskit eivät aiheuttaneet edes läheltä piti -tilanteita.

Koska aikamme täällä orpokodissa on tulossa päätökseen (lähdemme sunnuntaina Hsinchuun ja kohti uusia seikkailuja, joita minun kohdalla on jäljellä vielä kaksi viikkoa), ostosreissumme tarkoituksena oli lähinnä ostaa hedelmiä ja jotain pientä hyvää läksiäisiksi orpokodin työntekijöille. Trooppiset hedelmät, kuten papaijat ja guavat, ovat täällä moninkerroin edullisempia kuin Suomessa ja tietenkin paremman makuisia. Siksi niitä pitää tankata vielä kun voi! Suosikikseni on tullut papaija, joka on aivaan taivaallisen hyvää.

Kulunutta viikkoa on varjostanut vielä tämä flunssa, jonka pahin vaihe on onneksi ohi, mutta nuha ja yskä ovat uskomattoman sitkeitä. Toivoisin sen jo hellittävän, ettei koko loppu aika täällä kulu niistäen ja köhien. Saa muistaa rukouksissa!

 Kaksikieleisen kirkon tiloista (myöhemmin täynnä ihmisiä)
 muumitalon portaikkoa
 Täkäläisen Tuurin kyläkaupan tyyliä
 Ostoskeskuksessa oli myös pala pohjoista
 Arki rullaa
 Edelleen se ostoskeskus, en osaa siirtää kuvia järjestykseen :)
 Amerikkalaisten perustamasta kirkosta, pianoa soittaa Cheryl
 Lähihuudeja
Samaisen kirkon pappi, jolla oli mikki hiiri -solmio